Koskivoimaa

Suljen kannen läppärin, kamari-iltaan kiidän.
Häipyy huolet päivän kiireisen.
Kuljen yli siltojen, putoo niskaan räntää.
Ei haittaa, kuulen naurun tyyppien.
Mukaan lähtenyt mä suotta en, tulokulmaa uutta etsien.

Syttyy valot kaupungin ylle kosken kuohuvan.
Kaikuu pauhu pärskeiden alla Mansen taivahan.
Kieppuu siivet turbiinin, näen veden tanssivan.
Hehkuu meistä jokainen kanssa tiimin loistavan.
Tää on koskivoimaa.

Viikkaan smokin laukkuun, vedän farkut uusimmat jalkaan.
On perjantai, taas mennään bussilla.
Solmin solmukkeen sinivalkoisen mä kaulaan.
Nousee kuplat kohta laseissa.
Kanssa porukan tän kovimman, kauas lennän ääriin maailman.

Syttyy valot kaupungin ylle kosken kuohuvan.
Kaikuu pauhu pärskeiden alla Mansen taivahan.
Kieppuu siivet turbiinin, näen veden tanssivan.
Hehkuu meistä jokainen kanssa tiimin loistavan.
Tää on koskivoimaa.

Istun konttorilla, arki reippaasti taas rullaa:
Visioita mieli pullollaan.
Tiedän kelle soitan, kun sparraajaa mä kaipaan,
duunijutuissa tai ihan muuten vaan.
Vain taivas kavereilla rajana.
Menee parhaat läpi katosta!

Fluidi virtaa, tyrskyt kantaa,
nosteen huomiseen antaa.

Syttyy valot kaupungin ylle kosken kuohuvan.
Kaikuu pauhu pärskeiden alla mansen taivahan.
Kieppuu siivet turbiinin, näen veden tanssivan.
Hehkuu meistä jokainen kanssa tiimin loistavan.
Tää on koskivoimaa!